Monday, August 25, 2014
Perspektiivi - Viisi pakopistettä
Tuntuuko kolme pakopistettä liian helpolta? Tässä haastetta vaativalle perspektiivipiirtäjälle!
Viiden pakopisteen kuva tarkoittaa "Fisheye"-mallista kuvaa. Kaikki viivat ovat kaarevia (käytä harppia!) paitsi kohti viidettä, keskellä olevaa pakopistettä kulkevat linjat. Erinomainen ohje viiden pakopisteen piirtämiseen löytyy täältä: http://awlaux.deviantart.com/art/Five-Pt-Perspective-Tutorial-96369849
Viiden pakopisteen kuva tarkoittaa "Fisheye"-mallista kuvaa. Kaikki viivat ovat kaarevia (käytä harppia!) paitsi kohti viidettä, keskellä olevaa pakopistettä kulkevat linjat. Erinomainen ohje viiden pakopisteen piirtämiseen löytyy täältä: http://awlaux.deviantart.com/art/Five-Pt-Perspective-Tutorial-96369849
Perspektiivi (yksi, kaksi ja kolme pakopistettä)
Kuvassa on aina kaksi ulottuvuutta: leveys ja korkeus. Kolmas ulottuvuus, tila/syvyys, on aina illuusio. Kuvantekijät ovat kehittäneet monia menetelmiä vaikuttavan tilavaikutelman saamiseksi. Näistä menetelmistä ehkä vakuuttavin on perspektiivi, joka keksittiin 1500-luvulla, renessanssin aikaan.
Nykyään perspektiivistä tilakuvaamista käytetään kaikkialla. Arkkitehdit piirtävät (tietokoneella/käsin) perspektiivikuvia havainnollistaakseen rakennuksia. Minecraftin näkymä on puhdas kolmen pakopisteen perspektiivi. Perspektiivikuva pääsee lähelle ihmisen kaksisilmäistä havaintoa, ja juuri tämän vuoksi me koemme sen varsin vakuuttavana tilan kuvaamisen keinona. Kyseessä on kuitenkin vain taikatemppu, joka on vielä suhteellisen yksinkertaisesti toteutettavissa.
Kahden pakopisteen perspektiivissä esineen tai rakennuksen kulma on kohti katsojaa. Katsojasta poispäin kulkevat viivat näyttävät menevän kohti pakopistettä. Muut viivat ovat pystysuoria. Horisonttiviivalla olevat viivat ovat luonnollisesti vaakasuoria.
Mutta jos kohde onkin yläkulmasta tai alakulmasta kulma kohti katsojaa? Silloin syntyy kolme pakopistettä! Ja nyt homma menee monimutkaiseksi...
Kolmen pakopisteen kuvassa kaksi pakopistettä sijaitsee horisonttiviivalla ja kolmas horisontin ylä/alapuolella. Kolmen pakopisteen kuvassa on jo syytä piirtää pakopisteistä lähteviä apulinjoja, joiden varaan oma kuva on helppo rakentaa. Apuruudukkko (tai Gridi) auttaa hahmottamaan kohteiden sijaintia ja kolmiulotteisuutta. Tässä vaiheessa kannattaa luottaa perspektiiviteoriaan ja piirtää viivat niin jyrkkinä kuin ne todella ovat! Yksikään viiva ei ole vaaka/pystysuora, vaan jokainen menee kohti jotain pakopistettä. Poikkeuksena tietysti horisonttiviiva ja kolmannesta pisteestä horisonttia kohtisuorasti kulkeva linja.
Nykyään perspektiivistä tilakuvaamista käytetään kaikkialla. Arkkitehdit piirtävät (tietokoneella/käsin) perspektiivikuvia havainnollistaakseen rakennuksia. Minecraftin näkymä on puhdas kolmen pakopisteen perspektiivi. Perspektiivikuva pääsee lähelle ihmisen kaksisilmäistä havaintoa, ja juuri tämän vuoksi me koemme sen varsin vakuuttavana tilan kuvaamisen keinona. Kyseessä on kuitenkin vain taikatemppu, joka on vielä suhteellisen yksinkertaisesti toteutettavissa.
YHDEN, KAHDEN ja KOLMEN PAKOPISTEEN PERSPEKTIIVI
Yhden pakopisteen perspektiivissä kaikki katsojasta poispäin kulkevat viivat näyttävät menevän kohti samaa pistettä, joka on pakopiste. Muut viivat on vaakasuoria tai pystysuoria. Jos kohteen kulma on kohti katsojaa, syntyy kaksi pakopistettä!
Mutta jos kohde onkin yläkulmasta tai alakulmasta kulma kohti katsojaa? Silloin syntyy kolme pakopistettä! Ja nyt homma menee monimutkaiseksi...
Opettajan piirtämä apukuva kolmen pakopisteen perspektiivistä. Huomaa että pakopisteet voivat sijaita kuvatilan ulkopuolella! |
Kolmen pakopisteen kuvassa kaksi pakopistettä sijaitsee horisonttiviivalla ja kolmas horisontin ylä/alapuolella. Kolmen pakopisteen kuvassa on jo syytä piirtää pakopisteistä lähteviä apulinjoja, joiden varaan oma kuva on helppo rakentaa. Apuruudukkko (tai Gridi) auttaa hahmottamaan kohteiden sijaintia ja kolmiulotteisuutta. Tässä vaiheessa kannattaa luottaa perspektiiviteoriaan ja piirtää viivat niin jyrkkinä kuin ne todella ovat! Yksikään viiva ei ole vaaka/pystysuora, vaan jokainen menee kohti jotain pakopistettä. Poikkeuksena tietysti horisonttiviiva ja kolmannesta pisteestä horisonttia kohtisuorasti kulkeva linja.
Wednesday, August 20, 2014
Tuesday, August 19, 2014
Friday, August 15, 2014
Tehtävä 1 - Hullun hatuntekijän teekutsut
Lämmittelynä "Kuka rakentaa korkeimman pilvenpiirtäjän tikuista ja sinitarrasta?"-harjoitus. Aikaa 15min! |
Kirpparilta ostettuja teekuppeja kuvisluokassa. Teetä ja kahvia tarjolla! :) |
Mieti tehtävää tehdessäsi: sinä olet muotoilija, hattu on tuote, jota suunnittelet ja edellinen omistaja on käyttäjäsi, jolle suunnittelet tuotteen. (Ks. Muotoilijan suunnitteluprosessi)
Monday, August 11, 2014
Tervetuloa KU2 kurssille!
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta
• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa
Keskeiset sisällöt
• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, ja esine materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, ja esine materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
Tarkempaa tietoa opetussuunnitelmasta osoitteessa:
Andy Goldsworthyn ympäristötaidetta. Alkuperäinen kuva osoitteessa: http://www.goldsworthy.cc.gla.ac.uk/image/?id=ag_03285&t=1 |
Subscribe to:
Posts (Atom)