KU2-kurssin tehtävät

1. Hattu (Hullun hatuntekijän teekutsut, muotoilu, yhteinen muotokieli)
2. Perspektiivi (yhden, kahden, kolmen tai viiden pakopisteen perspektiivi, tilan kuvaaminen)
3. Paikka (Tunnelman kuvaaminen, sommittelu)
4a. Arkkitehtuuritutkimus (Suomalaisen arkkitehtuurin historia 1700-1950, merkittävät tyylisuunnat, tiedonahankintataidot)
4b. Ympäristötaidetutkimus (Ympäristötaiteilijat, Kaikkonen, Goldsworthy, Banksy, tiedonhankintataidot)
5. Labyrintti (Kolmiulotteinen rakentaminen, tunnelman/teeman kuvaaminen)

KAIKKI työt pitää olla tehtyinä viimeistään koepäivänä! Tarkat tehtävänannot ja arviointiperusteet löytyvät blogista. Työn iloa!

Tehtävä 4b - Ympäristötaidetutkimus

Tehtävä 4b kirjoitetaan portfolioon! Voit tehdä tekstin myös tietokoneella, tulostaa ja liimata sen portfolioosi. Muista merkitä lähteesi.

Ympäristötaide

Kuvataiteen kakkoskurssilla perehdymme ympäristötaiteen käsitteeseen, jonka ymmärrämme tällä peruskurssilla varsin laajasti. Ympäristötaide tarkoittaa rakennettuun kulttuuriympäristöön tai luonnonympäristöön tehtyä taidetta. Ympäristötaide ei siis sijaitse museoissa tai taidegallerioissa, eikä se välttämättä ole maalaus, piirustus tai veistos. Ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi (ks. installaatio ja performanssi).

Ympäristötaiteen tehtävänä on usein saada katsoja näkemään jokin paikka uusin silmin tai tutustua paikan historiaan. Ympäristötaiteilijat käyttävät materiaaleinaan usein luonnonmateriaaleja (esim. oksia, kiviä, lehtiä, maata), eikä teos saa rasittaa paikan ekologiaa. Usein teokset ovat väliaikaisia ja tarkoitettu tuhoutuviksi tai purettaviksi ajan myötä. Säilymistä tärkeämpää on teoksen dokumentointi (valokuvin tai videokuvalla). (Lähde: Etälukio ku2)

Kuviksen kakkoskurssilla syvennymme kolmeen hyvin erilaiseen ympäristötaiteilijaan: Kaarina Kaikkoseen, Andy Goldsworthyyn ja Banksyyn. Näihin kolmeen taiteilijaan tutustumalla voit saada käsityksen millaista ympäristötaide voi olla.

Kaarina Kaikkonen

Kaarina Kaikkonen tekee taidetta käytetyistä vaatteista. Hänen suurikokoiset installaationsa ovat kansanvälisesti tunnettuja. Viimeisin teos "Totuuden henki" oli esillä Mäntän kuvataideviikoilla Mäntän kirkossa (ks. kuva). Pohdittavaksi: miksi Kaikkonen on valinnut materiaalikseen paidat? Mitä hän haluaa teoksillaan kertoa? Ovatko Kaikkosen teokset sinusta ympäristötaidetta vai veistoksia?

Linkkejä tutkimuksen tekemiseen:
Kaarina Kaikkosen kotisivut: http://kaarinakaikkonen.com/
Mäntän kuvataideviikot 2014: http://www.mantankuvataideviikot.fi/index2.php?k=2
Suomen kuvanveistäjien liitto: http://www.sculptors.fi/kuvanveistajat/kaikkonenkaarina/teoksia.htm
Suomen ympäristötaitelijoita: http://www.environmentalart.net/kaikkonen/

Kaarina Kaikkosen teos "Totuuden henki" Mäntän kuvataideviikoilla 2014. Opettajan kuva.

Andy Goldsworthy

Andy Goldsworthy on skotlantilainen ympäristötaiteilija, joka käyttää töissään puhtaasti luonnonmateriaaleja (kiviä, lehtiä ja oksia). Hän ei käytä liimaa tai muita kiinnitysmateriaaleja. Pohdittavaksi: miksi Goldsworthy on valinnut materiaaleikseen kivet, lehdet ja oksat? Mitä hän haluaa teoksillaan kertoa? Voiko teoksen määritellä taiteeksi vain sen perusteella, että lehdet on esimerkiksi järjestetty uudella tavalla? Millaisen teoksen sinä tekisit Goldsworthyn hengessä?

Linkkejä tutkimuksen tekemiseen:
Andy Goldsworthyn epäviralliset kotisivut: http://www.goldsworthy.cc.gla.ac.uk/
Melt - hyvä kuva-arkisto Goldsworthyn töistä: http://visualmelt.com/Andy-Goldsworthy
Goldsworthy työskentelemässä: https://www.youtube.com/watch?v=FPDH8yCnlk0
Morning Earth: http://www.morning-earth.org/ARTISTNATURALISTS/AN_Goldsworthy.html

Andy Goldsworthyn teos. Lähde: http://www.morning-earth.org/ARTISTNATURALISTS/AN_Goldsworthy.html

Banksy

Banksy lähestyy ympäristötaidetta katutaiteen ja graffitien näkökulmasta. Hän hyödyntää teoksissaan kaupunkiympäristöä ja kommentoi ajankohtaisia aiheita oivaltavin graffitein. Banksy on nimimerkki, eikä taiteilijan oikeaa henkilöllisyyttä tiedetä. Pohdittavaksi: millaisia aiheita Banksy käsittelee teoksissaan? Saako taiteen nimissä toimia laittomasti (graffitien maalaaminen lupaa kysymättä kaupunkitilaan)? Mikä tekee Banksyn teoksista taidetta (vertaa tagit tai maalaustaide)? Onko Banksyn taide sinun mielesäti vaikuttavaa? Mikä vaikutus nimimerkillä on Banksyn taiteelle?

Linkkejä tutkimuksen tekemiseen:
Banksyn virallinen kotisivu: http://www.banksy.co.uk/
Banksyn epävirallinen kotisivu: http://banksystreetart.tumblr.com/
Banksyn New Yorkin taide"huijaus": http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/banksy-myi-taidettaan-pilkkahintaan-new-yorkissa
Video Banksyn elokuvasta: http://www.banksy.co.uk/films.asp
Erinomainen graffititaide-sivusto! Myös Banksyn töitä: http://www.picturesofwalls.com/gallery.asp

Banksyn teos. Lähde: http://www.handbag.com/day-bag/news/a523731/things-you-need-to-know-about-graffiti-artist-banksy-for-pub-conversations.html

Tehtävä 4a - Arkkitehtuuritutkimus

Suomalainen arkkitehtuuri 1700-1900

Muistettavat tyylisuunnat suomalaisesta arkkitehtuurista ovat:

Uusklassismi (1750-1850)
Tyylisuunta kukoisti Suomessa erityisesti Helsingissä, josta oli Turun jälkeen maan uusi pääkaupunki. Uuden pääkaupungin monumentaalikeskustaa ryhtyi suunnittelemaan arkkitehti Carl Ludvig Engel. Merkittäviä rakennuksia ovat Senaatinotorin ympäristössä olevat Helsingin tuomiokirkko, Helsingin yliopiston päärakennus ja Valtioneuvoston linna.

Linkki Helsingin sanomien Senaatintorista kertovaan videoon ja juttuun tässä.

Uusgotiikka (1800-1920)
Tyylisuunta kertasi myöhäiskeskiaikaista goottilaista tyyliä, johon kuului runsas ornamentiikka (eli koristeaiheet), holvikaaret, suippokaariset tornit ja ruusuikkunat. Suomessa monet kirkot rakennettiin uusgootilaista tyylisuunta hyödyntäen 1800-luvulla. Esimerkki Helsingistä on Johanneksen kirkko.

Jugend (1880-1915)
Tyylisuunta vallitsi euroopassa eri nimillä (esim. Art nouveau) ensimmäisen maailmansodan alkuun. Jugend ei ollut kertaustyyli kuten edeltäjänsä, vaan edusti uutta ja nuorekasta arkkitehtuuria. Sen muotokielessä oli epäsymmetriaa ja luonnonläheisiä aiheita. Hyberbelin ja parabelin-muotoiset aiheet olivat suosittuja. Helsingissä merkittävä Jugend-rakennus on Eliel Saarisen suunnittelema Rautatieasema.

Kansallisromantiikka (1800-1910)
Tyylisuunta syntyy Suomen itsenäistymisen aikoihin. Itsenäiselle Suomelle tarvittiin uutta suomalaista arkkitehtuuria. Kansallisromanttiset rakennukset rakennettiin suomalaisista materiaaleista kuten graniitista ja vuolukivestä. Myös Suomen metsiin liittyvät koristeaiheet olivat yleisiä. Merkittävä kansallisromanttinen rakennus Helsingissä on Kansallismuseo.

1920-luvun klassismi (1920-1930)
Tyylisuunta vaikutti 1920-luvulla Pohjoismaissa. Siihen kuului palaaminen takaisin klassisiin koristeaiheisiin antiikin Kreikasta (pylväät, päätykolmio). Tällä kertaa koristelu oli kuitenkin hyvin hillittyä ja askeettista. Malliesimerkki tuon ajan klassismista Helsingissä on Eduskuntatalo.

Orgaaninen arkkitehtuuri (1900-luku)
Tyylisuunta otti vaikutteensa luonnosta, mutta ei tyytynyt enää vain luonnonläheisiin koristeaiheisiin, vaan koko rakennuksen piti näyttää paikkaansa sopivalta ja luonnolliselta. Suomessa orgaanisen arkkitehtuurin tekijöitä olivat ennen kaikkea arkkitehtipariskunta Reima Pietilä ja Raili Pietilä. Heidän suunnittelemiaan orgaaninen arkkitehtuurin rakennuksia ovat Mäntyniemi ja Dipoli.

Funktionalismi (1900-luku)
Tyylisuunta korosti käytännöllisyyttä ja käytettävyyttä. Rakennusten muotokielen piti palvella tarkoitusta, eikä koristeaiheita sallittu. Tunnistettavia piirteitä olivat nauhaikkunat ja tasakatot rakennuksissa. Alvar Aalto oli tunnetuin funktionalistisen arkkitehtuurin edustaja Suomessa. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia ovat esimerkiksi Finlandia-talo ja Paimion parantola.

Taiteen ja ympäristön peruskäsitteet

Wikipedian "Ympäristötaide"-sivustolta löytyi erinomainen sanasto kuvataiteen kakkoskurssia varten! :)

Kuvanveisto on taiteellista ilmaisua kolmiulotteisessa muodossa. Nimityksenä käytetään myös nimitystä plastinen sommittelu, joka ehkä paremmin kuvaa nykyaikaista kuvanveistoa. Kuva taas on kaksiulotteista ilmaisua, jossa kolmas ulottuvuus esitetään illuusion avulla. Kuvanveistotaiteen harjoittajia kutsutaan kuvanveistäjiksi.

Tilataide on taiteilijan esimerkiksi näyttelytilaan tai ulos luoma kokonaistaideteos. Tilateokset saattavat olla hyvin vaihtelevia, koska niihin voidaan yhdistää erilaisia elementtejä, kuten maalattuja tai veistettyjä osia, ääniä tai valoa. Olennaista nille on katsojan mahdollisuus astua sisälle taiteilijan luomaan tilaan.

Ympäristötaide (engl. environmental art) on rakennettuun kulttuuriympäristöön tai luonnonympäristöön tehtyä taidetta. Ympäristötaideteos voi olla myös teko, tapahtuma tai prosessi. Ympäristötaiteeksi voidaan sanoa myös ekologisia asioita käsittelevää taidetta. Ympäristötaide sai alkunsa 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa. Aluksi ympäristötaide assosioitui selkeimmin veistoksiin, varsinkin maataiteessa ja paikkasidonnaisessa taiteessa (site-specific art). Aiempi kuvanveisto nähtiin vanhanaikaisena. Lisäksi katsottiin, ettei se ollut harmoniassa luonnon kanssa.

Maataide on taiteen muoto, jossa maan kamara tai maisema muunnetaan taideteokseksi. Maataiteessa käytetään mieluusti paikalla jo olevia materiaaleja sen sijaan että muualla tehty irrallinen taideteos sijoitettaisi ulos.

Paikkasidonnainen taide ei ole koulukunta, liike tai tyyli. Taidesuuntauksen kohdalla voidaan pikemminkin puhua viitekehyksestä, johon lukeutuu teoksia niin ympäristötaiteen, performanssin kuin mediataiteenkin alueilta. Paikkasidonnaisessa taiteessa on kyse ilmaisusta, jossa paikan merkitys korostuu teoksen nimittävänä tekijänä[1]. Paikkaa voidaan lähestyä myös sosiaalisena rakenteena jolloin paikkasidonnaisista lähtökohdista luotu taideteos nojaa paikalliseen kulttuuriin ja sen historiaan tai rajatun ryhmän viestintään sekäyhteisön toimintaan. Paikkasidonnainen taide tulee parhaiten ymmärretyksi kontekstissa, jonka ehdoilla se on luotu.

Installaatio tai installaatiotaide (verbi installoida = asentaa) on erityisesti johonkin tilaan tai paikkaan tehtyä taidetta, joka käyttää tilan ominaisuuksia hyväkseen. Installaatiot rakennetaan useimmiten sisätiloihin. Ne ovat tavallisesti väliaikaisia taideteoksia, mutta myös pysyviksi tarkoitettuja installaatioteoksia on olemassa. Riippuen installaation kiinnitysalustasta tai sijaintipaikasta puhutaan lattia-, seinä-, avaruus- tai kattoinstallaatioista.

Valotaide on visuaalisen taiteen muoto, jossa valo toimii pääelementtinä. Valotaiteeseen sisältyy valoveistoksia ja valoilla tehtyjä tilateoksia. Materiaalina voivat olla neonputket, lasersäteet, diaheittimet, erilaiset lamput ja myös auringonvalo.

Maisemataide tai maisemamaalaus on maalaustaiteen genre, jossa kuvataan tavallisesti laajaa näköalaa ympäristöstä. Maisemamaalauksella on vahva osuus länsimaiden ja Itä-Aasian maiden maalaustaiteen traditiossa. Myös muissa medioissa, kuten valokuvissa maisema on keskeinen aihe. Maisemamaalauksesta käytetään usein myös sanaa maisemataide.

Maisema-arkkitehtuuri tarkoittaa ympäristön esteettistä olemusta ja muotoilua, arkkitehtuuria. Maisema-arkkitehtuuri sisältää aisteilla havaittavien ympäristöä muovaavien tekijöiden lisäksi kulttuurisidonnaisia ja sosiaalisia arvoja, sekä on sidoksissa vahvasti luontoon ja luonnon mekanismeihin. Maisema-arkkitehtuurissa korostuvat usein ekologiset ja humanistiset arvot, sekä ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkiminen. Maisema-arkkitehtuuri on sekoitus taidetta, luonnontieteitä ja tekniikkaa.

Rakennustaide eli arkkitehtuuri on taiteen ja tekniikan muoto, jossa yhdyskuntia, rakennuksia ja niihin liittyviä osia suunnitellaan useasta näkökulmasta. Arkkitehtuurissa täytyy aina huomioida monia keskenään ristiriitaisia näkökulmia – arkkitehtonista teosta suunniteltaessa arkkitehdin täytyy yhteistyössä erityissuunnittelijoiden kanssa löytää hyväksyttävissä oleva tasapaino ainakin toiminnalliselta, tekniseltä, taloudelliselta, esteettiseltä, juridiselta ja yhteiskunnalliselta kannalta.

Tehtävä 5 - Labyrintti

Kurssin päättötyö on kolmiulotteisen labyrintin rakentaminen. Materiaali ja tekotapa vapaa. Tässä muutamia materiaaliesimerkkejä kuvina:

Voit käyttää labyrinttisi rakentamiseen tikkuja! Tässä esimerkki aikaisemmalta ku2-kurssilta.

Voit käyttää myös kapalevyä (alustamateriaalia) ja koristella sitä erilaisilla väripapereilla ja lehtileikkeillä. Esimerkki aikaisemmalta ku2-kurssilta.

Voit myös rakentaa labyrinttisi kenkälaatikkoon! Muista silloin puhkaista laatikon sivuun "ikkunoita".

Esimerkki labyrintistä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osaston ennakkotehtävistä. Taiteilija: Kokarev Christopher. Lähde: http://dia.fi/arkkitehtuurin-valintakoenaeyttely-2012.aspx

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osaston ennakkotehtävä Heidi Sairanen. Lähde: http://dia.fi/arkkitehtuurin-valintakoenaeyttely-2012.aspx

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osaston ennakkotehtävä Heidi Sairanen. Lähde: http://dia.fi/arkkitehtuurin-valintakoenaeyttely-2012.aspx

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osaston ennakkotehtävä Jaana Virtanen. Lähde: http://dia.fi/arkkitehtuurin-valintakoenaeyttely-2012.aspx

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin osaston ennakkotehtävä Teemu Paasiaho. Lähde: http://dia.fi/arkkitehtuurin-valintakoenaeyttely-2013