Paikka ja tunnelman kuvaaminen

Mikä ero on tilalla ja paikalla? Ensi tuntumalta tekisi mieli sanoa, ettei mikään. Kyse on samasta asiasta eri sanoilla. Mutta tarkastellaanpa asiaa filosofisesti. Tila on selkeästi objektiivinen käsite. Tila on jotain mitattavaa, yleistä ja yhteistä. Me kutsumme erilaisia tiloja yhteisillä nimillä: lentokenttä, kauppa, kaupunki, bänditila. Nämä nimet viittaavat tilan yleiseen luonteeseen, joka ei itse asiassa kerro meille tilasta mitään muuta kuin mikä sen käyttötarkoitus on.

Paikka sen sijaan on subjektiivinen käsite. Paikka on koettua tilaa. Tila muuttuu paikaksi heti, kun siihen liittyy muistoja, ajatuksia, odotuksia, tunteita ja kokemuksia. Paikassa on tunnelmaa ja muistoja. Paikka voi tuntua hyvältä tai huonolta. Joissain paikoissa on hyvä henki, toisissa ei. Kiinalaiset ovat luoneet kokonaisen esteettisten sääntöjen järjestelmän kuvaamaan ihmiselle mieluisaa paikkaa (ks. fengshui).

Edellisessä tehtävässä kuvasimme tilaa. Seuraavassa tehtävässä on tarkoitus kuvata paikka. Se tarkoittaa että kuvaelementtien avulla luodaan kuvaan tietynlainen tunnelma. Tehtävässä käytetään apuna lainauksia neljästä kirjasta: Italo Calvinon Näkymättömät kaupungit (2007), Tove Janssonin Kesäkirja (1972) ja Muumipappa ja Meri (1965) sekä Junichiro Tanizakin Varjojen ylistys (1997). Kaikki tekstilainaukset ovat olleet myös Aalto-yliopiston arkkitehtuuriosaston ennakkotehtävämateriaalina (linkki tehtäviin 2014 ja 2013).

Claude Monet "Impressio" 1872